Teatteri elää Pörsänmäessä!
Teatteri Sujo on Pörsänmäessä toimiva nykyteatteri, joka syntyi alkujaan vanhaan navettarakennukseen kyläyhteisön voimin.
Teemme rohkeaa ja kokeilevaa taidetta, joka kasvaa paikasta, ihmisistä ja hetkestä.
Esitykset
Ajankohtaista
Mitä Sujossa tapahtuu nyt?
Seitsemän ihmeellistä tarinaa – esitys tulee Pörsänmäkeen kesällä. Esitykset ovat 26.6.-4.7.2025 [...]
Hyvä yleisö! Valtava kiitos kaikille! Duncan Macmillanin Keuhkot – näytelmä on [...]
Pidin todella. Esityspaikka mielenkiintoinen, hieno maalaismaisema ja pääsi tunnelmaan jo hiekkateitä ajaessa.
Pörsänmäen Sujo-teatteri Pyssymäentiellä Topi Marinin ohjauksena Kyösti Marinin navetassa esitti mukaelman Anton Tsehovin näytelmästä Rakas eno. Samassa paikassa nähtiin ja kuultiin nykytanssiesitys Kalevalasta. Kun Väinämöinen lauloi Joukahaisen suohon, niin Joukahainen lupasi sisarensa Ainon puolisoksi Väinämöiselle. Aino hukuttautui ja joutui Vellamon valtakuntaan. Minna Tikkanen tanssi ja lauloi lumoavasti. Esitystä pidin taiteellisesti korkeatasoisimpana, mitä Ylä-Savossa on nähty ja kuultu kesällä 2023.
Olipa tasokasta ja voimallista teatteria. Suorastaan iso kokemus! Kiitos koko työryhmälle. Tuntui lahjalta.
Oli ihmeellistä ja niin kummallista kuin ihminen voi ollakaan. Hieno!
Näyttämöllä oli hyvä työryhmä monimutkaista maailmaamme ilmentämässä.
Pörsänmäen Nuorisoseuran alajaostona toimiva Sujo osoitti, millainen voima on innostuneessa työryhmässä. Joku yleisöstä tokaisikin ”Tämä oli parasta Sujoa tähän mennessä”. Taitavat näyttelijät osoittivat, että he taipuvat rooliin kuin rooliin.
Merkitsevää esityksessä on irrottelu ja tunnelma. Prologissa soi kotikutoisten instrumenttie likitulkoon skiffle-vaikutelma. Ilmeet ja puhetyylin aksentti hipaisevat pohjoissavolaisen Moliéren tapakomediaa.
Sujon hahmot karrikoivat ja pukeutuvat ovelasti. Omaa lajiaan he ovat totta: muistuttavat muinoin näytelleiden narrien sisaruksia.
Topi Marinin ohjauksessa vakuuttaa sävy ja antaumus. On kuin seitsemän inhimillisen värisävyläiskän valöörit levenisivät ja henkilönyanssit tarttuisivat maaliksi yleisöön. Esityspaikan tasot ja rakenteet tehostavat läsnä olevuutta.
Esityksen suola on ehdottomasti sen taidokas musiikillinen ilmaisu.
Ohjaaja Topi Marin on tehnyt näyttelijöidensä Milja Mehtosen ja Ville-Markus Laitisen kanssa millintarkkaa ja kuitenkin ilmavaa työtä. Näytelmä vaatii molemmilta näyttelijöiltä jatkuvaa lavalla oloa, suurten tunteiden tulkitsemista ja niiden välittämistä katsomoon. Siinä molemmat näyttelijät onnistuvat vakuuttavasti.












